Feelmax kevytjalkineet ja varvassukat
Jalkaterä - liikunnan pilari
Avojaloin liikkuminen sopii erinomaisesti urheilijoille harjoittelun tueksi vahvistamaan jalkaterän tukirakenteita ja siten ennaltaehkäisemään mahdollisten vammojen syntymistä, että kaikille muille jaloistaan huolta pitäville liikkujille.
Avojaloin liikkuminen mahdollistaa jalkaterän, alaraajan ja koko kehon luontaisen toiminnan ja hyvinvoinnin.
____________________________________________________________
Feelmaxeja taas saatavilla!

Feelmax-jalkineet tulevat UUDISTUNEINA markkinoille tammi-helmikuussa 2012!
Feelmaxin odotetut varvassukat saapuivat myyntiin joulukuussa!
Jalkineiden ennakkovaraukset info(a)kuntoykkonen.fi tai puhelimitse 08-379 166. Olet toki tervetullut käymään paikan päällä toimistomme aukioloaikana!
Jalkineilla
- Ylävartalo on pystysuorassa.
- Tukiraaja on suorana ja vartalon edessä, jalkaterän tullessa alustalle.
- Kantapää on ensimmäinen alustaa koskettava kehonosa.

Avojaloin
- Ylävartalossa on hieman eteenpäin suuntautunut asento.
- Tukiraaja on suoraan vartalon alla, ollen samalla lievästi polvesta koukistuneena.
- Koko jalkaterä tulee tasaisemmin alustalle.
Avojaloin liikuttaessa
- Alustasta jalkapohjaan välittyvä tuntoaistimus herkistyy, herkistynyt tuntoaistimus aktivoi erityisesti jalkapohjan pieniä lihaksia, joita on 18-19 kappaletta ja joista suurin osa kiinnittyy varpaisiin. Lihasten tärkein tehtävä on elastisen jousen tavoin tukea jalkaterän kaarirakenteiden toimintaa
- Herkistynyt tuntoaistimus pitää jalkaterän suojamekanismit valppaina, alentaen alustasta kehoon kohdistuvaa kuormitusta
- Jalkaterän asentotunto (koordinaatio) kehittyy, jolloin henkilö tietää katsomatta missä asennossa jalkaterä on. Kehittynyt asentotunto alentaa altistumista erilaisille vammoille. Esimerkiksi akuuteista urheiluvammoista 90 -95% on nilkan nyrjähdyksiä ulospäin.
- Jalkapohjan kuormitus jakautuu 50 % kantapäälle ja 50 % päkiälle. Perinteisissä jalkineissa kantapää on keskimäärin yhden senttimetrin korkeammalla kuin päkiän seutu. Tämä muuttaa kuormitusta siten, että kantapäällä on 40 % ja päkiällä 60 % kuormituksesta.
- Kävelyn keskitukivaiheessa kehon kuormituksen ollessa yhden alaraajan varassa, jalkaterän etuosa pääsee luonnollisesti leviämään (noin 12-13 mm), mikä lisää jalkapohjan kontaktipinta-alaa suhteessa alustaan. Lisäksi varpaat ovat suorassa ja ne tarrautuvat kevyesti alustaan, jolloin ne vakauttavat jalkaterän toimintaa ja ponnistusvaiheessa ohjaavat jalkaterän lähtemään oikeaan suuntaan.
- Kävellessä jalkaterä laskeutuu alustalle lähes vaakatasossa, jolloin kantapään kuormitushuiput alenevat ja jalkaterän kontaktiaika alustaan lyhenee. Juostessa jalkaterä tulee alustalle suoraan lonkkanivelen alapuolella ja jalkaterän etuosa tulee ensin alustaan, sen jälkeen kantapää käy kevyesti alustalla aktivoiden pohjelihaksia.
- Optimaalinen pohjelihasten toiminta edellyttää kantapään kontaktia alustaan. Kantapään korotukset (myös pienet) muuttavat akillesjänteen ja pohjelihasten toimintaa kiristämällä niitä. Kireä ja lyhentynyt pohjelihas menettää voimantuottoaan ponnistusvaiheessa.
- Kävelyn ja juoksun keskitukivaiheessa jalkaterän kontaktiaika lyhenee, lyhentäen samalla joustopronaatiota sekä määrällisesti että ajallisesti, jolloin alustasta kehoon välittyvän reaktiovoiman suuruus alenee ja liikkumisen taloudellisuus paranee.
- Jalkapohjan kontaktipinta alustaan on 100 %, perinteiset jalkineet vähentävät kontaktipintaa keskimäärin 50-65%.
Ihmisen liikkuessa luonnonmukaisilla alustoilla avojaloin toimii jalkaterä aktiivisesti sille tarkoituksenmukaisella tavalla, jolloin se saa monipuolista ja toiminnallista harjoitusta joka askeleella. Harjoitus- ja toistomäärät ovat huomattavia, sillä ihminen ottaa keskimäärin 8000-10000 askelta päivässä.
Varvassukat

Miksi varvassukat?
1. Feelmax® -varvassukat eivät paina varpaita kärjistä yhteen kuten tavalliset sukat. Varpaat pysyvät suorina ja pääsevät liikkumaan vapaasti.
2. Anatomisen muotoilun sekä rakenteellisten ratkaisujen ansiosta Feelmax® -varvassukka istuu napakasti jalkaan.
3. Napakka istuvuus ja korkealaatuinen saumaton materiaali ennaltaehkäisevät tehokkaasti rakkojen ja hiertymien syntymistä.
4. Feelmax® -varvassukat ehkäisevät varpaiden välien hikoilemista ja haavaumien muodostumista, koska varpaat eivät ole ihokosketuksissa toisiinsa.
5. Feelmax® -varvassukissa käytettävät korkealaatuiset materiaalit kuljettavat tehokkaasti kosteutta pois iholta, pitäen jalkaterät kuivina.
6. Hienomotoriikka ja tuntoaistimus kehittyvät varpaiden ollessa erillään toisistaan. Varvassukat ovat tavalliseen sukkaan nähden kuin sormikkaat lapasten rinnalla.
Feelmax® -varvassukat - ihon terveyden puolesta
Iho on ihmiskehon suurin elin, joka toimii eristeenä ja tuntoaistina kehon ja ympäristön välillä. Jokaisella ihotyypillä on erityinen fysiologia ja iho on enemmän tai vähemmän tottunut suojautumaan erilaisia haitta-tekijöitä vastaan. Tekstiilit puolestaan ovat pisimpään kosketuksissa ihmisen ihon kanssa. Oikeanlaisten tekstiilien käytön merkitys korostuu erityisesti ihossa tapahtuvien muutosten seurauksena, kuten tulehduksissa, atooppisessa ihottumassa, voimakkaassa hikoilussa, diabeetikoilla sekä ikääntyneessä ihossa.
Miksi hopeaa?
Hopealla on pitkä ja mielenkiintoinen historia antibioottina ihmisen terveydenhuollossa. Hopeaa on kehitetty käytettäväksi mm. veden puhdistamisessa, haavojen hoidossa, tekonivelissä, korjaavassa ortopedisessä kirurgiassa, sydämen toimintaan liittyvissä laitteissa, katetreissa sekä kirurgisissa laitteissa. Kehittynyt bioteknologia on mahdollistanut ionisoidun hopean yhdistämisen kankaaseen, jota käytetään vähentämään sairaalainfektioiden esiintymistä sekä parantamaan henkilökohtaista hygieniaa.
Hopeatuotteilla on kaksi avainvaikutusta: ne ovat laajasti vaikuttavia antibiootteja, eikä niillä vielä ole todettu olevan lääkeresistenssiä. Hopeaa vapauttavat sidokset ovat tärkeitä hoidettaessa ihohaavoja, sillä niillä on tehokas suojaava ja ennaltaehkäisevä vaikutus haava infektioissa.
Elastisten hopeaa sisältävien tekstiilien pitäminen suoraan ihoa vasten alentaa huomattavasti atooppisen ihottuman esiintymistä ja lisäksi ihottumissa käytettävien salvojen tarve vähenee.
Miksi puuhiiltä?
Infektiot ovat usein yhteydessä akuuttien ja kroonisten haavojen hidastuneeseen paranemiseen, koska kudoksissa esiintyy tällöin enemmän haitallisia bakteereja. Yksi keino bakteerien aiheuttamien haittavaikutuksien kontrolloimisessa on erittäin imukykyisten materiaalien käyttö, ja eräs tällainen materiaali on aktiivinen puuhiili.
Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että aktiivinen puuhiili tarjoaa erittäin hyviä mahdollisuuksia paikallisten haavojen hoidossa.
Usein kysyttyä

Voinko käyttää Feelmax® -kevytjalkineita, kun minulla on:
kantakalvon tulehdus (plantaarifasciitti)?
- kyllä voit, varsinkin, jos avojaloin liikkuminen ylipäätään ei aiheuta kipua. Suosittelen, että liikut pehmeillä alustoilla. Kantakalvon tulehdus liittyy usein liian joustavaan (ylipronatoivaan) jalkaterään, joka kohdistaa kantakalvoon toistuvaa suurentunutta venytystä. Silloin on tärkeää vahvistaa jalkaterän pieniä lihaksia, jotka tukevat kaarirakenteiden toimintaa. Tähän tarkoitukseen avojaloin liikkuminen on tehokasta.
luupiikki?
- kyllä voit, varsinkin, jos avojaloin liikkuminen ylipäätään ei aiheuta kipua. Suosittelen pehmeillä alustoilla liikkumista. Luupiikki on oire ja ongelma on yleensä jalkaterän toiminnassa. Luupiikki voi tulla sekä jäykkään että liian joustavaan jalkaterään, useimmiten se on liian joustavan (ylipronatoivan) jalkaterän ongelma, jossa kantakalvon lähtökohtaan kohdistuu toistuvaa suurentunutta venytystä irrottaen luukalvon kantaluusta. "Tyhjä" alue täyttyy erilaisilla materiaaleilla muodostaen "luupiikin".
- jos sinulla on jäykkä jalkaterä (supinoitunut), niin muun harjoittelun lisäksi suosittelen runsaasti pohjelihasten sekä kantakalvon venytyksiä. Pohkeita tulisi venyttää polvi suorana, joka venyttää kaksoiskantalihasta (m. gastrocnemius) sekä polvi koukussa, joka venyttää leveää kantalihasta (m. soleus), tällöin myös akillesjänteen venytys tehostuu.
akillesjänteen kiputiloja?
- kyllä voit, ellei avojaloin liikkuminen ylipäätään aiheuta kipua. Vältä kuitenkin kovaa rasitusta ja pyri aina selvittämään mistä ongelma johtuu (kipu on oire jostakin). Akillesjänteen kivut voivat johtua monesta tekijästä, usein taustalla on jalkaterän epänormaali toiminta yhdistettynä kovaan rasitukseen.
tuntopuutoksia jalkaterässä (diabetes)?
- kyllä voit, mutta liiku vain pehmeillä luonnonmukaisilla alustoilla ja tarkista säännöllisesti jalkapohjiesi ihon kunto ettei haavaumia ym. ongelmia pääse salakavalasti syntymään. Esimerkiksi diabeetikoilla jalkaterän pienten lihasten tilavuus puolittuu ja poikkipinta-ala pienenee huomattavasti eli lihasten surkastumisaste on suuri, millä on todennäköisesti huomattava vaikutus myös jalkaterän verenkiertoon.
- edellä mainituista syistä johtuen jalkaterän pienten lihasten vahvistaminen on erittäin tärkeää!
varpaiden virheasentoja?
- kyllä voit, mutta sovita kevytjalkineita, että ne varmasti istuvat mukavasti eivätkä aiheuta puristusta / painetta varpaisiin tai kynsiin, vaikka ne on valmistettu pehmeistä ja joustavista materiaaleista (mieluiten iltapäivällä, jolloin jalkaterä on "suurimmillaan").
-varpaiden virheasennot ovat usein seurausta jalkaterän virheellisestä toiminnasta, jota keho pyrkii kompensoimaan varpailla.
- "vaivaisenluun" hoidossa jalkaterän lihasten vahvistaminen on erittäin tärkeää!
- vasara-, koukku- tai nuijavarpaissa kannattaa lisäksi varpaiden lihaksia venytellä ja pyrkiä suoristamaan niveliä esimerkiksi Feelmax varvassukkien avulla.
"löysät" nilkat tai useita nilkan nyrjähdyksiä?
- kyllä voit, noin 40 prosentilla nilkan nyrjähdyksen kärsineistä esiintyy nilkan toiminnallista epävakautta. Kroonistuneen nilkan epävakauden syynä on usein alentunut proprioseptiikka (asentotunto), mikä estää nivelsiteitä parantumasta ja toimimasta niille tarkoitetulla tavalla.
- Alentunut sensorinen palaute voi johtaa jalkaterän niveliä tukevien lihasten voiman heikentymiseen, mikä puolestaan näyttäisi edistävän nilkan toiminnallisen epävakauden kehittymistä.
- jalkaterän toimintaan vaikuttavien lihasten vahvistaminen erittäin tärkeää!
lapsellani on "lättäjalat"?
- tämän päivän tutkimusten valossa lasten tulisi liikkua avojaloin aina kun mahdollista ja jalkineiden tulisi olla pehmeä pohjaiset ja joustavat. Tämä edistää alustasta välittyvää tuntoaistimusta ja aktivoi siten jalkaterän lihaksia, mikä kehittää myös tasapainon hallintaa!
- lapsilla "lättäjalka" on useimmiten normaali ja kivuton jalkaterän kehitykseen kuuluva tilanne, jota ei pidä lähteä korjaaman liian jäykillä jalkineilla tai tukipohjallisilla. Liian tukevat jalkineet passivoivat jalkaterän lihaksia.
-tämä niin sanottu fysiologinen lättäjalka "korjaantuu" itsestään noin 7-9 ikävuoteen mennessä.
tukipohjalliset?
- tukipohjalliset ovat ensisijaisesti apuvälineitä ja lähtökohta on, että keho huolehtii itse itsestään.
- tukipohjalliset ovat vain osa hoitoa ja toiseen osaan kuuluu olennaisena (erityisesti, jos kyseessä liian joustavat, ylipronatoivat jalat) jalkaterän lihasten vahvistaminen.
- pienet lihakset jalkaterässä vahvistuvat tehokkaimmin toiminnallisilla harjoitteilla, kuten luonnossa avojaloin liikkumalla. Yksittäisiä lihaksia on lähes mahdoton löytää ja harjoittaa.
jalkaterän leikkauksien jälkitiloja tai muita harvinaisempia sairauksia tai kiputiloja?
- suosittelen, että otat yhteyttä leikkauksen suorittaneeseen ja / tai hoitavaan omalääkäriin ja selvität onko avojaloin liikkuminen ylipäätään suotavaa.
HUOMIOI, että Feelmax® Footwear toimii aikuisilla parhaiten, kun se istuu napakasti, varpaita puristamatta jalkaan. Lapsille Feelmax kevytjalkine on ihanteellinen jo ensijalkineeksi. Iästä riippuen on hyvä jättää pieni kasvuvara. |